Paavo Stenius: Minä tanssin linnunradalla

tanssi

”Nyt tanssitaan, vaikka minä en oikeastaan osaa edes tanssia. Värit sentään tanssivat, minä olen laittanut ne tanssimaan. Ja oikeastaan me kaikki tanssimme. Kiepumme ja pyörimme täällä galaksien seassa. Liike on jatkuvaa. Niin sen pitääkin olla.” Kertoo taiteilija Kulttuuribingon avautuvasta näyttelystä.

Steniuksen näyttelyssä teokset ovat tuoreita, tuotteliaan taiteilijan värikkäät teokset ovat vuoden sisällä maalattuja. Vuoden aikana työstetyistä teoksista voi tulkita vuodenaikojen vaihtumisen. Värit huokuvat kylläisinä ja joissain teoksissa pastelliin kääntyvinä. Taiteilija kertoo inspiroituvansa taivaasta, tähdistä, auringosta ja kuusta. Teoksista voi löytää metsän, veden, ihmiset ja eläimet.

Paavo Stenius on vuonna 1969 syntynyt jyväskyläläinen itseoppinut maalari. Stenius on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä alkaen vuodesta 2002. Viimeisin näyttely on ollut Jyväskylässä ravintola Vakiopaineessa lokakuussa 2013. Stenius on syntyjään oululainen ja pitää nyt ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Oulussa.

Stenius toivottaa tervetulleeksi näyttelyynsä Oulun Kulttuuribingoon. Avajaiset keskiviikkona 26.2.2014 klo 18–21. Näyttely on avoinna 27.3–14.3.2014.

Risto Koivikon taidenäyttely KAIKKI MUUTTUU – EIKÄ MIKÄÄN MUUTU 6.-21.2. 2014

KULTTUURIBINGO, Oulu

Tämän näyttelyn nimi mukailee Erno Paasilinnan aforismia: “Mikään ei muutu ennen kuin kaikki muuttuu”.

Tässä näyttelyssä näkyy myös paikallaan olevaa muutosta, täyteyttä ja tyhjyyttä. Muoto ja tyhjyys vaihtuvat koko ajan. Tyhjyydestä kehittyy muoto ja muodosta tyhjyys: täydellistä tyhjyyttä ei ole olemassakaan, kuten ei ole mitään, mikä olisi täysin pysyvää. Kaikki on yksi. Joten työt eivät päästä katsojaa helpolla vaan ne haastavat katsojaa näkemään merkityksen ja merkityksettömyyden tai olemassaolon ja olemattomuuden välimuodot ja rajat. Kuitenkin Herakleitoksen ajatus siitä, että “Kaikki virtaa” tyhjentää selitykset.

Siksi myös esillä olevat työt ovat nimettömiä, vaikka jokaisella on ollutkin tekovaiheessa ns. työnimi, esimerkiksi Juicen “Kun henki on vahva, niin vähäkin työ riittää maailman luomiseen” tai opastaulun “Olet tässä”-rasti, joka on muuttunut “Zenonin nuoleksi” ja siitä pysähtynyttä nuolen kärkeä osottavaksi K-kirjaimeksi.

Katsoja voi olla omalla kokemuksellaan vuorovaikutussuhteessa taideteoksen kanssa. Siinä katsoja elää teoksessa, tekee uudelleen teoksen omassa hetkessään ja lisää kokemuksen itseensä. Teoksen tehtävä on avata siinä hetkessä katsoja-kokijalle uusi maailma. Tai tarkoitus on vain yllyttää katsojaa esittämään itselleen kysymyksiä, kuten “Miksi…”

Usein myös kuuntelen esineitä töissäni ja varsinkin sitä, mitä ne eivät enää kerro.